Hyvät arvoisat ranskalaiset!

Käännyn puoleenne, koska minulla on Teille nöyrä pyyntö. Toivon, että lopetatte tarrojen liimaamisen omenoihin. Kun minä, rakkaat ranskalaiset, syön omenoita vaatimattomalla suomalaisella maatiaissuullani, toivon ettei omenan pinnassa olisi mitään ylimääräistä. Kuten liimaa.

Siksipä, ranskalaiset ystäväni, toivon että uskotte, kun vannon ja vakuutan teille, että muistan syöväni golden delicious -omenoita. Siitä ei tarvitse muistuttaa tarralla joka ainoan omenan kyljessä.

Joten, jos saan pyytää sivistyskansalliset - rohkenenko sanoa, voi kyllä - rakkaat ranskalaiset, lopettakaa tarrojen liimailu herkullisten omenoidenne kylkiin. Menkää juomaan punaviiniä ja patonkia. Vai mitä te nyt teette.

Ne tarrat voitte, oi ranskalaiset, liimata pakaroihinne. Pardon vaan.