Kiirettä pitää.

Ehdi mitään asiallista kirjoittaakaan. Vaikka eipä tuo aika ennenkään ole tasoa taannut.

Sen nyt just ehtii, että kermaviiliä on jostain syystä tehnyt viime aikoina mieli kuin märkäturpaisella vasikalla laikukkaan emolehmäsen mehevää utaretta (hyi, jotenkin tuli tästä vertauksesta vähän ällö).

Kermaviiliä.

Minä en ole sitä ikinä syönyt paria lusikallista enempää. Miksi sitten nyt? Ihmissuhde epäilee, että minulla on ns. pullat uunissa. Kuka lienee isä? Minäkö?

Kysymyksiä vailla vastauksia. Taidan mennä salin kautta kermaviilikaupoille.

Jk. Lukekaa joutessanne (mihin muka nyt niin kiire, häh?) Hämiksen viiltävä analyysi siitä VR:n anaalisesta esittelyvideosta. Siitä saa uutta kulmaa.

Niin ja lukekaa kanssa Apia. Siitä saa - öh - jotain?