Voi että, taaskaan ei oikein ehdi.

Mutta miksi aina toivotetaan onnea voittajalle? Siis niinku onnea olympialaisesta kultamitalista, hra Manninen (Hannu tai Hannes, yhtä todennäköinen skenaario) tai onnea lottovoittajalle, hra opilaalle, for he's the jolly good fellow (tämän todennäköisyydestä kehtaa edes puhua).

Kun eikö niillä jo ole onnea niillä voittajilla? Siis niinku eikö sen pitäis mennä että, onnea teille hra Manninen kun epäonnistuitte jälleen kerran (Hannu tai Hannes, edelliset perustelut pätevät) tai onnen ei-lottovoittajalle, hra opilaalle, for he's not the jolly good fellow (tämän todennäköisyydestä kehtaa puhua).

Onnea kaikille häviäjille näin ystävänpäivänä.