Oottako työ nähäneet Framom främstä linjenia? Älkää saatana katsoko.

Ruutupaperia ohkasemmat henkilöt kykkii korsussa, käy välillä räjäyttämässä ryssän tukikohdan ja ampuu "noin kolmekymmentä vihollista", kykkii lisää korsussa ja luennoi sodan syistä ja välillä pari pääsee päiviltä. Mikä lienee lähinnä helpotus.

Kaikki päättyy siihen, että Herra Eversti kertoo, että Herra Suomen Marsalkka Mannerheim on kovasti tyytyväinen teihin, pojkar.

Finskasvenskasekametelisopan on keitellyt kokoon Åke Lindman. Åkehan on kova jätkä taklasi pallokentillä kovaa ja näytteli vanhassa Tuntemattomassa Lehtoa.

Siinäpä tulikin, kun sivukorvalla tykinjyskettä kuuntelin ja liimasin rj11-piuhaa listaan (en sillä sivukorvalla tosin), mieleen kerettiläinen ajatus: Mahtaisi nyky-Suomessa jäädä Tuntemattomat jos ei nyt kirjoittamatta, niin ainakin ohjaamatta.

Kun siinähän ne sotilaat purnaa. Ja sitten ne kiroilee. Ja sitten ne vielä juoksee pakoon, heiluu hulluna humalassa, itkee ja nauraa. Eikä ne, perkele, ota yhtään tosissaan pyhää tehtäväänsä, Isänmaan Puolustamista.

Ei, ei pojat sellaisia elokuvia nykyään tehdä. Sehän olisi veteraanien häpäisyä se. Nyt pidetään otsat kirkkaina. Vaikka valkaisuaineella.