Eilen Juhlaviikoilla ja nyt krapula.

Käytiin Poutahaukkojen ja Tuomari Nurmion keikalla. Tyypit soitti siinä isossa teltassa. Siellä teltassa ei pahemmin saanut musiikista selvää, ulkopuolella jo paremmin. Ylivoimaisesti paras kuuntelukokemus syntyi kuitenkin miesten bajamajassa, jonne jok'ikinen instrumentti ja laulajan huokaus kuului kristallinkirkkaana kuin pieru kirpakassa vuoristoillassa.

Kaiketi miksaaja istui viereisessä kopissa.

Rahat eivät kuitenkaan menneet kankkulan kaivoon, vaikka keikka oli kallis, teknisesti perseestä ja musiikillisestikin vähän platku. Seurue oli oikein kiva.

Mutta ennen kaikkea: juhla-alueella hengaili äijä, joka näytti ihan Mambalta! Siis ei Tero Vaaralta tai muiltakaan Mamban tunareista, vaan sen tuskaisan orkesterin henkilöitymältä.

Havajityyppinen paitaratkaisu, kalju, sikari, ns. pilluparta ja mukavan kokoinen mahanvonkale.

Miksei kamera satu ikinä mukaan silloin kun sitä oikeasti tarvitsisi?