- Isoisä, isoisä! Kerro minulle talvisodasta!

Voi kuule poikaseni, ei isoisä oikein haluaisi niitä juttuja muistella. Enkö voisi kertoa jostain muusta?

- Ei kun talvisodasta! Ole niin kiltti.

No olkoon menneeksi, kohtahan minusta aika jättää. Ja parempi, että niitä asioita ei unohdeta. No niin. Sinä aamuna heräsimme varhain. Ja heräsimme kaikki. Sellaista ääntä on vaikea kuvitella. Se oli...

- Pierennän jyly?

Ei ei, se oli kovin tykistökeskitys siihen mennessä. Emme tienneet silloin, mutta pahemminkin olisi voinut olla. Mutta silloin se ei lohduttanut. Koko korsu keinui ja tärisi, katosta varisi maata kaulukseen ja silmiin. Meitä yskitti. Meitä pelotti vielä enemmän. Aivan yhtäkkiä jylinä vaikeni ja kuului paljon pelottavampi ääni...

- Ahaa, siis pierennän jyly!

Noh noh, kukas tätä tarinaa kertoo? Ei, se oli telaketjujen kolina. Ryntäsimme taisteluhautaan. Päivä oli kirkas kuin peili, pakkanen hyökkäsi keuhkoihin ja tykistötulen savu silmiin. Aukion toisessa laidassa häämöttivät harvana rivinä ryssän tankkien hahmot. Ne lähestyivät koko ajan. Mutta olimme jo oppineet, että panssarivaunut eivät olleet vaarallisimpia...

- Vaan pierennän jyly!

No ei, ei ja ei! Kun ryssän jalkaväki! Jos ne saatanan piippalakit sai suolattua siihen suolle, niin tankit pystyttiin hävittämään molotovin koktaileilla ja sellaisilla. Siksipä seuraava ääni hyytikin veremme, se...

- No se nyt ainakin oli pierennän jyly.

Ei ollut ei, nyt pää kiinni senkin äpärä! Se oli rynnäkköhuuto, puna-armeijan hirveä "uraaa"! Poistin pystykorvani varmistimen, otin valkolakkisen politrukin tähtäimeen ja...

- Niin, mitä sitten tapahtui isoisä, miksi lopetit?

Kuuletko tuon?

- En, tai siis. Tarkoitatko tuota valtavaa ääntä, joka on kuin kuohuva kymi, stratosfäärin halkaiseva risteilyohjus ja savannin yli kulkeva ukkonen?

Kauhea kuin syksyn kuolleet lehdet, selittämätön kuin talvinen tähtitaivas ja kauneudessaan karmea kuin ilta-auringon tuleen sytyttämä petäjikkö.

- Kyllä isoisä, kyllä kuulen. Se on niin pelottava, järkyttävä, valtava ja silti niin ihana. Mikä on tuo ääni isoisä?

Odota parasta ja varaudu pahimpaan rakas lapsenlapsi. Tuo ääni on nimittäin pierennän jyly.