Mortonki!

Kaksi asiaa: Naama-aine ja isopanda.

Sain joululahjaksi naamanpesuainetta, joka kai oli äidin lahja ja ihmissuhteen idea. Että naamas on paskainen, vinkvink. No, eipä mitään, mutta siinä purkin kyljessä lukee, että testattu äärioloissa. Tietty englanniksi, kun se on suomalaisen tuotteen kyljessäkin paljon viileämpää.

Äärioloissa? Miten niin, onko sillä pesty puolalaisten hiilikaivostyöläisten tai Rion katulasten naamoja? Vai Vanhasen kädet puhtaaksi koko jutusta? Tai kiillotettu Lahden maine?

Ja mihin minä tarvitsen ääriolosaippuaa? En minä elä ydintuhon jälkeisessä maailmassa (ainakaan vielä), minä olen konttorirotta, joka istuu ilmastoinnissa suurimman osan päivää. Vai onko idea sittenkin se, että silloin vasta naama koville joutuu, kun se koko päivän viettää krampinomaisessa tekovirneessä ja kuivien juttujen ristitulessa?

Isopanda eli jättiläispanda on alkanut ärsyttää suunnattomasti. Onhan se söpö ja hauskannäköinen. 

Ja idiootti.

Pandahan syö bambua jaa vain bambua. Bambuhan on se kasvi, joka näyttää muoviputkelta ja on suurin piirtein yhtä ravitseva. Tämän takia pandan pitää vetää bambua napaan pyöreitä päiviä, eikä se pahemmin jaksa liikkua saati lisääntyä. Ja jos seksuaalihommat sattuvatkin onnistumaan, poikasen kehitys kestää järjettömän pitkään, koska emon maito on suurin piirtein yhtä ravitsevaa kuin kevytkokis.

Toisaalta pandalla juuri liene kilpailijoita ruokapöydässä. Tämä siis pienenä vinkkinä itse kullekin. Jos tuntuu, että saksalainen aina tyhjentää seisovan pöydän nenän edestä, kannattaa iskeä hampaansa pöydän syrjään:

• Guten appetit!
• Danke gleichfalls!
• Schmeckt es?
• Ausgezeichnet...
• Lecker...
• Wirklich gut!
• Herr Ober, Alles zusammen, bitte.
• Achtung, die englische schweine? Feuer!
• Nein, aaagh!
• Donnerwetter!
• Himmel!
• Schweinhund! Dieter Bohlen!