Seuraavaan parilla puujalalla ontuvaan tarinaan sain innoituksen, kun kuljin ohi Nimitoimiston. Juttu on siis täysin mielikuvituksen plörinää, en suinkaan työskentele Nimitoimistossa, eheheheeeen.

Nimitoimisto. Alkuiltapäivä. Elokuinen auringonvalo siivilöityy läpi pölyisen ikkunan ja luikertelee kaihtimien raosta virkamies Karhun kupissa seisovan kahvin rasvoittuneelle pinnalle. Karhu lukee iltapäivälehteä. Kah, Danny on eronnut. Niin siinä käy, kun alkaa pelleillä nimensä kanssa...

Samassa puhelin soi!

- Nimitoimisto, Namnbyron, Namebureau, Name Büro. Ylinimineuvos Karhu. Kuinka voin palvella, Hur kan jag reservera?

- Kuikan Pasi täsä vaan, tere.

- Jaaha, taidankin jo arvata millaisesta asiasta on kyse. Jag kan ju gissa att här är nånting som måste preppa.

- Kyllä. Haluaisin muuttaa nimeni, jostain syystä tämä nykyinen herättää melkoista hilpeyttä ja epäuskoa.

- No sehän on ikävää. Men de är ju billigt.

- Kuulkaa, voitteko lopettaa tuon kahdella kielellä puhumisen, se jotenkin häiritsee.

- Toki, vaikka voinkin vakuuttaa, että minulla on vain yksi kieli, hehee. Javisst, eftersom min huvud innehåller bara vatten, hela natten. Håhåhåå.

- No niin, joko te voisitte päästä asiaan vähitellen!

- Jaa, minä kun luulin, että te olette asiakas.

- Vitt... Ähh. Niin, nimi pitäisi muuttaa, kun nykyinen on kuin H&M:n vaate pesun jälkeen.

- Aa, viitannette tuolla nimenne epäsopivuuteen. Varsin nokkelaa, vaikka valtion virkamiehenä en mitään tahoa arvostelevalle nokkeluudelle voi edes hymähtää. Oletteko ajatelleet jotain uutta tiettyä nimeä nykyisen tilalle?

- Tokipa hyvinkin. Mielenkärjellä on pyörinyt sellainen kuin Pavonen, Heikki Pavonen.

- Yhym. Kuulkaas, millaista lempinimeä olette ajatelleet? Tämä on erittäin tärkeä kysymys.

- Miksikäs niitä Heikkejä nyt... Heka, Heksa, Hembo, Herkku, Heska... Hei, sehän olisi kiva, Heska!

- Voi herra Kuikka, pelkään, että se ei välttämättä ongelmaanne hetkauta suuntaan tai toiseen.

- Jaa, miksei? Minun käsittääkseni nimi on yleinen. Useasti minulle on kerrottu, että Pavosen Heska sen teki tai kertoi. Niille Heskoille muuten sattuu kaikenlaista. Pikkusiskonikin oppi Heskalta sanan mutsinnuss...

- Ei, ei ja ei. Ei ei. Minä en anna teidän pilata loppuelämäänne. Annetaanpa teille reipas suomalainen nimi. Jussi Hämäläinen. Kasvaa sitten menestys naismaailmassakin. Tällä hetkellä kun sitä ei varmaan ole.

- Ai miten niin? Ja mistä tiesitte? En kyllä tajua koko juttua. Mutta menköön nyt, vaadin kylläkin alennusta! Ainakin 20 prossaa on saatava!

- Tuohon voinen vastata myöntävästi: kyllä vain. Onhan palvelumme ilmainen, maksatte siitä vain verotuksessanne. Kuulemiin, Hör du.

Karhu huokaisee tyytyväisenä ja nostaa jalat pöydälle. Nimikyltti putoaa lattialle. Karhu noukkii mustasta marmorista muotoillun tobleronemaisen nimiön käteensä, pyyhkäisee pari pölyhiutuvaa pois. Lämpimällä, miltei hellällä äänellä Karhu lukee:

- Markus Tapani Karhu, ylinimineuvos, fil. tri.

Karhu huokaisee uudestaan ja sulkee silmänsä.

Samassa puhelin soi!

- Nimitoimisto, Namnbyron, Namebureau, Le Bureau de la Nomme, Nomen est Omen. Ylinimineuvos Karhu. Kuinka voin palvella? Har ni knullat med mig?