Voi vitsi kun väsyttää.

Oiskohan kiva olla karhu? Nytkin vois vaan vetää lonkkaa jossain muurahaispesän juuressa. Muutenkaan tämmöisestä talvesta ole mihinkään. Vähänkö olisi kivaa, kun illalla menisi nukkumaan syksyn värjäämien lehtien puista putoillessa ja aamulla heräisi kirjosiepon lauluun ja hentojen lehtien verhoamien oksien läpi siivilöityvää kevätaurinkoon...

Paitsi kumminkin joskus keväällä suojasäällä tulisi vettä pesäkoloon. Sitten sitä lähtisi etsimään uutta himaa. Ja vastaan käppäilisi joku sekundakitunen ja räiskäisisi lintuhauleilla mahaan. Eipä siinä muu auttaisi kuin sälliltä päänahka silmille ja pusikkoon niin lujaa kun karvatöppösistä irtoaa.

Ja sitten lehdissä kirjoitettaisiin tappajakarhusta.

Just tällaiset jutut tässä maailmassa kyllä syljettää joskus niin pahasti! Minä mikään tappajakarhu ole, jos itseäni vähän puolustan. Hävytöntä!