Nyt kun taas hiljennymme muistelemaan jumalan pojan raakaa teloitusta (vai mitä se mämmi symboloi), on sopiva aika muistella 1681 vuotta sitten pidettyä Nikean kirkolliskokousta.

Ei muuten, mutta kun Ravintola Veemäri on löytänyt konventin ratkaisevan tapaamisen pöytäkirjan ontosta tammesta sateenkaaren päästä.

Paikka: Bitynia, Nikea, kokoushuone 2.

Aika: alkuiltapäivä.

Läsnä: Hänen keisarillinen korkeutensa, augustus ja caesar Konstantinus aka. Suuri, Aleksandrian piispa Aleksander, Antiokian piispa Eustatios, Jerusalemin piispa Makarios, Korduban piispa Hosius ja kristillinen sekatyömies Spiridon Kyproslainen, joka saapui paikalle hieman myöhässä.

Spiridon Kyproslainen: Oho, onpas kello jo, anteeksi vaan veljet, mutta kun tuo liikenne. Aasini näet... Herra siunaa, onko se itse augustus ja caesar, Konstantinus, jota myös suureksi kutsutaan?

Konstantinus (Suuri): No niin, käykääpä nyt istumaan Spiridon, että saadaan homma vähitellen tulille.

Piispa Hosius: Viittaako suuri keisari, augustus ja ceasar, nyt helvettiin?

Konstantinus (Suuri): Hä? No en, ihan vain noin niinkuin höystin vähän juttujani. Paavin legaatti voi olla ihan huoletta.

Piispa Eustatios: Viittaako suuri keisari, augustus ja ceasar, nyt ruokaan?

Konstantinus (Suuri): No en, Jeesus sentään...

Kaikki muut: Rienausta, rienausta!

Konstantinus (Suuri): Voi ristus...

Kaikki muut: Rienausta, rienausta!

Konstantinus (Suuri): Pää kiinni nyt saatana! Minä olen keisari, ja jos tämä homma ei pian rullaa, niin teikäläiset roikkuu maha auki korppien ruokana Nikean muurilla. Tuliko nyt Hosiukselle ja Eustatioksellekin selväksi, mihin nyt viittaan, hä?

Hosius ja Eustatios: Kyllä herra keisari!

Konstantinus (Suuri): No niin. Että saadaan kokous kulkemaan, sovitaanpa, että minä olen puheenjohtaja ja veli Spiridon toimii sihteerinä...

Spiridon: Herra keisari, augustus ja silleen, minulla kun tuo kirjoituspuoli on aina ollut vähän heikkoa. Katsokaas kun...

Konstantinus (Suuri, edelleen): No niin! Makarios on sitten sihteeri.

Makarios: Hei, onks kellään sulkaa? Ja meikäläisen mustepullo on ihan finaalissa. Aha, kiitti. Onpa sulla Aleksander räyhäkät piirustusvehkeet, taitaa teillä Aleksandriassa olla melkoiset oltavat...

Konstantinus (aivan, Suuri): Pää kiinni ja kirjoita! Sovitaan myös, että puheenvuorot pyydetään minulta, olen siis puheenjohtaja.

Piispa Aleksander kuiskaten Eustatiokselle: Jätkällä tainnu nousta kusi kruunuun, vai puheenjohtaja...

Konstantinus (Suuri pj.): Jos Aleksanderilla on asiaan huomauttamista se kirjattakoon pöytäkirjaan. Sen jälkeen Aleksanderilla onkin tapaaminen korppien kanssa.

Aleksander: Ei, ei mulla mitään oo. Jessus...

Kaikki: Reinausta, rienausta!

Konstantinus (aug, cae, pj): Pää kiinni! Pää kiinni kaikki! Onko selvä?

Kaikki: -

Konstantinus (Suuri ja silleen): Äh, nyt saa puhua.

Kaikki: Joo.

Konstantinus (The Great): No niin, mitäs meillä on ohjelmassa?

Aleksander: Herra puheenjohtaja augustus ja caesar, meillä Aleksandriassa on tämä aristeolaisuusongelma. Ne väittää, että Jeesus on samanarvoinen kuin isä Jumala! Että semmosta peliä pidetään.

Kaikki: Oho, no jopas...

Konstantinus (pj.): Noh, ehdotuksia?

Hosius: Eiks ne sitten ole samanarvoisia?

Piispa Makarios: Joo, multakin ne menee aina sekaisin, kuulostaa ihan hyvältä.

Aleksander: Jätkät hei, mulla menee hermo niitten kanssa! Riekkuvat kaupungilla pitkin yötä ja soittavat symbaaleja ynnä räikkiä ja ties mitä helvetinkoneita.

Makarios: Ai jaa, no eihän se kyllä kivalta kuulosta.

Eustatios: Yöuni on joo aika tärkeä homma.

Hosius: Eipä ei, eihän sitä sellaista peliä. Pitäiskö niistä sitten tehdä kerettiläisiä?

Aleksander: Herra puheenjohtaja Suuri, kannatan edellistä puhujaa!

Makarios: Joo, minä kans. Mutta miten me sitten hoidetaan tämä Jeesus-juttu. Eihän se nyt voi olla vaan joku jumalan poika. Jotain omaa substanssia sille tarvis hoitaa.

Konstantinus (Suuuuuuri): Jaha, ehdotuksia herrat?

Spiridon: Hei Konsta, Konsta!

Konstantinus (ei tod. Konsta): MITÄ!?

Spiridon: Eiku herra puheenjohtaja-augustus. Minulla on ehkä ratkaisu ongelmaan. Eräänä yönä samm... Öö, sain näyn, jonka mukaan ei ole vain Jeesusta ja Jumalaa, on myös henki!

Aleksander: Varmaan pullon henki!

Kaikki paitsi Spiridon: Hahahaa Hehehee Hohohoo Hahehoo!

Konstantinus (Suuri humoristi): Hehe, noniin, kerrohan Spiridon mitä tarkoitit.

Spiridon: Minä en kerro enää mitään. Te vain nauratte.

Konstantinus (Suurpuheenjohtaja): Älä ny, kertoisit ny. Muuten tapatan sinut tuskallisesti.

Spiridon: Nohyväonolkoonmenneeksieipätehdähätäisiäjohtopäätöksiä! Siis niin kuin että olisi yksi jumala, mutta kolme persoonaa: Isä, poika ja pyhä henki.

Makarios: Mä en tajunnut.

Eustatios: Mikä se viimeinen oli?

Hosius: Ai kenen poika?

Aleksander: Kannatetaan! Ehdotan että areiolaisista tehdään kerettiläisiä ja sanotaan, että kolmella persoonalla on henkevä isä ja poikia. Tai jotain, antaa sihteerien sitten muotoilla se.

Konstantinus (Suuressa kiireessä): Joo, homma pakettiin. Päästään syömään. Pam.

Makarios: Mihin pakettiin?

Eustatios: Mikä se eka oli?

Hosius: Kuka on isä?

Aleksander: Missä mun kynä on? Ja Spiridon? Hei, se Kyproksen äpärä vei meitsin kynän! Sulla on kans Makarios tasan yks silmä ja sä istut sen päällä!

Makarios: Mikä silmä?

Konstantinus (Suuresti kyllästynyt): Pää kiinni saatana!

Näin siis Nikeassa. Hyvää pääsiäistä ja suuren kirkolliskokouksen odotusta!